torstai 24. huhtikuuta 2014

Pimssiä

Olen useasti törmännyt tähän mielenkiintoiseen kankaaseen surffailtuani naamakirjan ompeluryhmissä. Sain käsiini kyseistä kangasta pienen määrän ja päätin kokeilla pikku pussukoiden tekemistä ekaa kertaa. Pimssikangas on virallinen naistenpäivä kangas, jonka on suunnitellut Marianne Valola.
 ( http://mariannevalola.com/ )


"Naisten Päivä on mallisto, joka kohtelee rumaa kauniina ja rakentaa ihanan ja positiivisen ilmapiirin sen ympärille. Tehdään yhdessä rumat puheet tyhjiksi kauniilla kuvilla. Iloista Naisten Päivää joka päivä!" 

Marianne Valola


Baby shower

Pääsiäisenä oli tarkoitus osallistua baby showereihin ja olin tehnyt sinne mahakakun. Matkalle tuli pari muuttujaa ja päädyimmekin neidin kanssa sairaalan osastolle, joten kakku jäi puolivalmiina jääkaappiin juhlien ajaksi. Koristelin kuitenkin kakun päästyämme kotiin osastolta ja söimme itse kahvin kanssa. Tässä kuitenkin kuvaa valmiista kakusta.



Kakkupohja on tavallinen sokerikakkupohja elikkäs munaa, sokeria, jauhoja, kaakao- sekä leivinjauhetta. Välissä on mangomoussea. Ensi kerralla jostain on saatava lisää makua kakkuun sisälle. Päällinen sokerimassaa.  

maanantai 14. huhtikuuta 2014

Nougat herkkuja

Olen muutamaan kertaan kokeillut tehdä jotain pikku herkkuja ja näistä on tullut minun suosikkini. Taivaallisen hyviä ja helppoja tehdä. Ohjeen olen joskus nähnyt jossain lehdessä.

Ohje :

Nougat patukoita 10 kpl 
1/2 pussia kuivattuja karpaloita 
hasselpähkinä rouhe

Sulatu nougat patukat vesihauteessa ja lisää joukkoon kuivatut karpalot ja hasselpähkinärouhe. Laita lasivuokaan leivinpaperi ja kaada seos vuokaan- Anna herkun kovettua jääkaapissa muutama tunti. Paloittele ja syö. NAMSK!! 



Suklaista kakkua

Sain luvan tehdä syntymäpäivä kakkua 40-vuotisjuhliin ja päätin kokeilla jotain ihan uutta. En ole koskaan tehnyt suklaakakkua. Löysin netistä nuoren pojan pitämän blogin, josta bongasin herkullisen näköisen kakun ja päätin kokeilla. Kakku oli aikas tuhtia, mutta hyvää. Haluan jakaa teille ohjeen myös.

Pohja:

4 kananmunaa

100g margariinia tai voita

1½ dl sokeria

200g taloussuklaata

½ dl maitoa

2 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

1 tl vaniljasokeria

Erottele kananmunien keltuaiset ja valkuaiset toisistaan. Vatkaa rasva, sokeri, munista erotetut keltuaiset ja sula taloussuklaa keskenään (ei vaahdoksi). Vatkaa toisessa kulhossa munien valkuaiset kuohkeaksi vaahdoksi, mutta ei kovaksi massaksi. Nostele varovasti valkuaisvaahto rasva-suklaaseokseen, älä vatkaa. Lisää vehnäjauhot ja niihin sekoitetut vaniljasokeri ja leivinjauhe taikinan joukkoon varovasti. Lisää lopuksi maito. Kaada taikina voideltuun ja jauhotettuun vuokaan, paista 175 asteessa uunin keskitasolla n.35-40min.

Täyte:

2 dl vaahtoutuvaa vaniljakastiketta
130g valkosuklaata
3 liivatelehteä

Vatkaa vaniljakastike vaahdoksi ja lisää joukkoon sula valkosuklaa. Liota liivatelehdet, puristele liika vesi pois, lisää joukkoon tilkka kiehuvaa vettä ja anna hetki jäähtyä. Lisää liivatteet täytteen joukkoon. Täytä kakku omaan paistovuokaansa (joka on kelmutettu) annostellen täytettä väliin. Anna kakun (täytteen) hyytyä jääkaapissa vähintään tunti.

Suklaakuorrute:

reilu 100g taloussuklaata
1 dl kermaa
25g voita (kiiltoa antamaan)

Kuumenna kerma kattilassa (ei kiehuvaksi) ja lisää joukkoon suklaapalat ja voi. Lämmittele kunnes suklaa on sulanut. Jäähdytä kuorrutetta hieman ja kuorruta kakku ritilän päällä, jotta ylimääräinen suklaa valuu pois. Kannattaa antaa kuorrutuksen jähmettyä hieman ja koristella vasta sitten. Laita jääkaappiin kunnes kaikki valmista ja anna jähmettyä. 



torstai 10. huhtikuuta 2014

Korvapuustin tuoksuinen koti

Jotain on välillä pakko leipoa pakastimeen, jos sattuu vieraita joskus käymään. Pullataikina tekeytyy näppärän nopeasti ja vaivaaminenkin tapahtuu minun omalla kullan murullani Kitchen aidilla. Neiti tahtoo aina katsoa jos leivon hänen hereillä ollessaan, joten koneet pauhaamaan ja neiti syliin tiiraamaan kuinka taikina pyörii. Ja kyllä maistui kylmän maidon kanssa mahtavalta! Kyllä kelpaa miehenkin tulla töistä pullantuoksuiseen kotiin. Itsehän en allergioiltani tällä hetkellä haista mitään. HÖH!

Maistuis varmaan sullekkin, Tepa

Karjalanpiirakka

En ole karjalanpiirakan ystävä itse, mutta joskus tykkään väkertää niitä. Aikaa vievää puuhaahan tuo on, mutta kyllä tuore karjalanpiirakka maistuu erinomaiselta! Se rapeus on niissä parhainta. Itse koen, että piirakat ovat helppotekoisia, koska riisi puuro tekeytyy itsekseen ja pohjataikina on maailman helpoin. Kun tykkää puuhailla käsillään niin rypyttely on lasten leikkiä, joten päätinkin antaa pienokaiseni kokeilla myös rypyttämistä. Hermohan neidillä meni kun ei saanut tehdä kaikkia piirakoita ja syödä kylmää riisipuuroa sormineen. Tai siis tokihan sai syödä, mutta rajansa kaikella. Tässä kuitenkin tuotoksemme. :)






Viimeisen kuvan kolme herkullisen näköistä karjalanpiirakkaa ovat neitokaiseni ja minun yhteistuotoksia. Rasvaa upposi sormenjälkiin mukavasti!